Lviv, Ukraina

Hei! Päätin vaihtaa blogin kielen suomeksi, koska nykyään tulee itseasiassa kirjoitettua enemmän englanniksi kuin suomeksi joten tämä on hyvää vaihtelua :)

Vierailin helmikuussa 2013 Lvivissä, Ukrainassa. Vieläkään itselläni ei ole hajua, miten kaupungin nimi tulisi sanoa oikein, mutta en antanut sen haitata, kun lähdin tutustumaan siihen.

Aloitin matkani Istanbulista, jossa oleskelin tuolloin. Lensin Pegasus-yhtiöllä, joka on erittäin suositeltava halpalentoyhtiö. Matkustin yhdessä turkkilaisen ystäväni kanssa, joka sai kärsiä erikoisesta passistaan Lvivin lentokentällä. Passintarkastuksen jälkeen ongelmana oli rahanvaihto, mutta pitkän jonotuksen ja hämmennyksen jälkeen oli meillä vihdoin kädessä hryvnioita. Otimme kentältä paikallisbussin keskustaan. Huomasin bussimatkalla kuinka aina kirkon ohittaessamme kaikki matkustajat tekivät ristinmerkkejä. Järkytys oli myös lumen näkeminen. Istanbulissa oli ollut erittäin lämmintä lähtiessämme.

Majoituimme Old City Hostellissa, joka nimensä mukaan on vanhassa kaupungissa. Erittäin suositeltava mukava paikka. Henkilökunta oli erittäin avuliasta. Kävimme syömässä pizzat ja sen jälkeen menimme tutkimaan viinakaupan antimia. Loppuilta sujuikin hostellissa muiden matkaajien kanssa vodkaa maistellessa. Tässä vaiheessa täytyy todeta, että ainakin tässä osassa Ukrainaa ihmiset ovat uskomattoman ystävällisiä ja saimme erittäin hyvää palvelua joka paikassa!

Seuraavana päivänä tapasimme ukrainalaisen tuttavani Iurin, joka oli suostunut näyttämään meille nähtävyyksiä. Iuria parempaa opasta ei olisi ollut, sillä hän työskentelee kaupungin matkailuneuvonnassa. Ensiksi kävimme syömässä hyvin erikoisessa ravintolassa nimeltä Kryivka. Sisäänpäästäkseen tulee tietää salasana ja ottaa vodkashotti. Ravintolan teemana on toisen maailmansodan vastarintaliike. Tarjoilijat juoksevat välillä aseiden kanssa ympäriinsä ja ravintolassa on kaikkea sotasälää ja torni, josta voi tähyillä vihollista. Kryivkan jälkeen katsoimme nopeasti läpi sen yläkerrassa olleen toisen ravintolan. Tämän ravintolan teemana vapaamuurarit. Ravintolaan pääsee sisälle vain vanhan miehen pienen asunnon läpi ja ravintola on täynnä salaisia huoneita peilien takana. Hintataso ravintolassa oli kallimpii kuin Kryivkassa. Tosiaan unohdin mainita, että Ukraina on järkyttävän halpa maa. Keitto ja kanapiirakka maksoivat yhteensä 8 euroa Kryivkassa.

Seuraavaksi kiipesimme kaupungintalon torniin, josta oli upeat näkymät kaupungin yli. Erittäin suositeltavaa, vaikka rappusia riittää paljon. Sen jälkeen oli vuorossa kirkkokierros. Vaikka kirkot oli Neuvostoliiton aikana laitettu muuhun käyttöön, oli ne nyt korjattu hienosti ja suurin osa oli erittäin koristeltuja sisältä. Suosikkini oli kuitenkin yksinkertainen armenialainen kirkko. Kirkossa olleet maalaukset olivat hyvin erilaisia, mitä yleensä näkee, mistä pidin. Kirkkojen jälkeen menimme kävelemään kaupungin hautausmaalle, jossa lepää paljon kuuluisia puolalaisia (Lviv on ollut suurimman osan historiastaan osa Puolaa). Yllättävää oli, että hautausmaalle tuli maksaa pääsymaksu.

Välipalan jälkeen tapasimme taas Iurin, joka oli tässä välissä käynyt luennollaan. Hän esitteli meille kahvilan, joka muistutti kaivosta ja ravintolan, jonka jokaisessa kerroksessa oli eri teema. Yhden kerroksen teemana oli kääpiötarjoilijat - only in Ukraine. Kaupungista löytyy myös mm. Harry Potter -ravintola, en usko että sille löytyy Rowlingin hyväksyntää.

Valitettavasti päivän aikana oloni muuttui hiljalleen heikoksi, ja jouduin menemään aikaisemmin nukkumaan. Seuraavakin päivä kului pedissä omituisista oireista kärsiessäni. Vierailun viimeisenä aamuna oloni oli jo hieman parempi, joten jalkauduin ulos ihailemaan auringonpaistetta ja uutta puhdasta lunta, joka oli satanut kaupunkiin yön aikana. Kävin ostamassa junalipun seuraavan yön yöjunaan ja kohteenani oli Budapest Unkarissa. Loppupäivän vietimme kaverini kanssa hengaillen suosikkikahvilassamme ja kierrellen vielä suosikkikirkomme. Illallisen jälkeen oli aika sanoa hyvästit, mutta näkisimme toisemme kuitenkin hieman yli viikon päästä, joten mistää tunteellisista hyvästeistä ei ollut kyse. Hyvästit sanottua otin ratikan juna-asemalle, jossa kömmin makuuvaunuuni. Koska lippua ostaessa oli ollut kielimuuri, en ollut varma onko minulla istumapaikka vai makuupaikka. No se näytti olevan makuupaikka ja jaoin huoneeni mukavan ukrainalaisen miehen kanssa, joka oli matkalla kohti Portugalia. Ennen nukkumaanmenoa mies olisi halunnut jakaa kanssani itäeurooppalaiseen tapaan kaljapullonsa ja tarjota vodkahömpsyn, mutta lääkityksen takia jouduin kieltäytymään tarjouksesta. Sain junassa erittäin hyvät unet, ja passintarkastuksenkin taisin hoitaa täysin unisena. Aamulla heräsin unkarilaisiin maisemiin ja juna saapuikin nopeasti Budapestiin.