Varsova, Puola

Syyskuussa 2013 sain mahdollisuuden vierailla Puolassa kansainvälisessä opiskelijatapahtumassa, joka järjestettiin Białystokin kaupungissa Itä-Puolassa. Tapahtumaan kuului mm. vierailu Białowieżan kansallispuistossa, jossa pääsimme näkemään visenttejä! Okei, tarhattuja sellaisia, sillä villien näkeminen vaatisi todella hyvää tuuria, mutta vierailu ikimetsässä oli jo sinällään hieno kokemus. Tapahtumaa ennen kuitenkin vietin kavereiden kanssa viikonlopun Puolan pääkaupungissa Varsovassa! Puolaan saavuimme Gdańskin kautta lentäen Turusta Wizzairilla. Gdańskista kerron enemmän toisessa blogikirjoituksessa sillä vietimme siellä aikaa opiskelijatapahtuman jälkeen. Gdańskiin saavuttuamme suuntasimme kentältä bussilla rautatieasemalle, josta otimme ensimmäisen junan kohti Varsovaa. Odotellessamme ehdimme käydä syömässä läheisessä kasvisravintolassa, jossa oli oikein hyvät ja halvat sapuskat.

Varsovaan saavuimme illalla ja tavarat hostellille jätettyämme suuntasin matkakumppanini Olgan kanssa tapaamaan keskustaan tuttujamme, jotka olivat tulossa samaan tapahtumaan kanssamme. Muut tavattuamme suuntasimme Lazienkin puistoon, jossa on kesäisin ulkoilmabaareja. Jäimme hengailemaan baariin, jossa oli mm. riippumattoja, jossa makoilla yötaivaan alla. Mahtavaa! Koska olimme tulleet niin myöhään, muut alkoivat jo väsyä ja lähtivät kohti majapaikkojaan, mutta Olgan kanssa palasimme keskustaan ja menimme vielä hengailemaan 24/7 auki olevaan baariin, josta suuntasimme naapurissa olevaan Kebab Kingiin syömään iltapalat ennen nukkumaanmenoa.

Aamulla oli aika lähteä tutustumaan Varsovaan paremmin. Nukuimme hostellin aamiaisen ohi, joten ensimmäinen tehtävä oli löytää ruokaa. Koska oli sunnuntai, monet paikat olivat kiinni, mutta löysimme yhden kalliin kahvilan hostellin läheltä, josta tosin sai hyvää piirakkaa. Aamiaisen jälkeen suuntasimme ensiksi Ogród Saski -puistoon, jossa pääsimme todistamaan vahdinvaihtoa tuntemattoman sotilaan muistomerkillä. Puisto oli muutenkin viehättävä patsaineen ja suihkulähteineen. Puistosta lähdimme kävelemään kohti vanhaa kaupunkia.

Vanha kaupunki ilmestyi eteen yllättäen. Plac Zamkowy -aukio oli täynnä ihmisiä ja uutisten kuvausryhmiä. Meille jäi epäselväksi, mitä oli tapahtumassa, mutta ilmeisti jokin muistopäivä. Muutama turisti kysyi meiltä, mitä on tapahtumassa, sillä ilmeisesti näytimme paikallisilta. Aukion laidalla kohoaa Varsovan kuninkaallinen palatsi, jolla on rikas historia. Natsit kuitenkin räjäyttivät sen maantasalle toisessa maailmansodassa, mutta sodan jälkeen palatsia on kunnostettu huolella ja viimeinenkin silaus saatiin valmiiksi 2009. Kävelimme linnan sisäpihalle kävimme vilkaisemassa jos sisäänpääsyliput olisivat halpoja opiskelijoille. Yllätyimme kuitenkin erittäin positiivisesti sillä palatsin sisäänpääsy on ilmainen joka sunnuntai! Lähdimme siis tietenkin tutkimaan palatsin joka nurkan. Alkuperäistä ei ole paljoa jäljellä kiitos natsien, mutta opimme valtavasti uutta palatsin ja Varsovan historiasta, ja mielestäni pääsymaksun arvoinen vierailu, jos sattuu paikalle muulloin kun sunnuntaina. Palatsissa on monta eri osaa ja niiden kiertäminen vei pari tuntia.

Palatsikierroksen jälkeen olimme nälkäisiä. Suuntasimme vanhan kaupungin ytimeen ja matkalla ihastelimme kirkkoja ja ihmettelimme pikkulapsia, jotka leikkivät sotaa. Kylteistä päätellen leikki liittyi jotenkin hyväntekeväisyyteen. Ruoan etsinnän jatkuessa näimme vanhan kaupungin torin, joka oli remontissa ja kaupunginmuurit, jotka olivat täynnä hääpareja ottamassa hääkuviaan. Muurien läheltä löysimme ns. maitobaarin. Maitobaarit ovat erittäin halpoja paikkoja käydä syömässä, parilla eurolla saa jo ison aterian, koska kaikki hoituu itsepalveluna. Tässä paikassa ongelmana oli, että koko menu oli pelkästään puolaksi. Opaskirjan sanasto osoittautui erittäin hyödylliseksi ja sain itselleni eteeni perunamuussia ja kanaa ja kaverini borssikeiton. Mahat täynnä oli hyvä jatkaa Varsovan tutkiskelua.

Kartasta huomasimme joen rannalla olevan multimediasuihkulähteen ja päätimme käydä katsomassa mikä ihme se oli. Paikalla saavuttua selvisi, että se oli musiikin ja valon tahtiin pomppiva suihkulähde. Päiväsaikaan kuitenkin musiikki ja valot puuttuivat, joten nyt oli vain jäljellä sekavasti hyppivä suihkulähde. Lähdimme takaisin vanhaan kaupunkiin, josta löysimme sivukadulta sattumalta Varsovan jälleenrakennusmuseon. Sekin oli ilmainen sunnuntain ansiosta! Museo oli yllättävän mielenkiintoinen, oli kiinnostavaa tietää, kuinka nopeasti vanha kaupunki rakennettiin takaisin paikalleen. Museon jälkeen olimmekin jo kiertäneet koko vanhan kaupungin.

Palattuamme palatsin edessä olevalle aukiolle lähdimme sieltä kävelemään pitkin ns. kuninkaallista tietä, jonka varrelta löytyy vanhoja palatseja ja kirkkoja. Katu oli täynnä ihmisiä viettämässä sunnuntaita ja pysähdyimme kuuntelemaan ilmaiskonserttia ja katselemaan katutaiteilijoita. Kävimme vierailemassa Kościół św. Krzyża -kirkossa tuijottamassa pylvästä, jonka sisällä on Chopinin sydän. Aloimme jälleen olla nälkäisiä ja aloimme etsiä ruokapaikkaa. Hinnat olivat kuitenkin alueen ravintoloissa korkeat eikä mieli tehnyt pikaruokaa. Kävimme katsomassa kuuluisan baarialueen, joka tunnetaan paviljonkeina. Todellisuudessa paikka on sivukadun ja sisäpihan yhdistelmä, jonka on täynnä baareja sijoitettuna pieniin betonirumiluksiin, ns. paviljonkeihin. Sieltä löysimme halvan vietnamilaisen paikan, jossa ruokailimme. Ruoan jälkeen tapasimme eilisiltana tapaamamme venäläisen Pavelin. Pavelin kanssa suuntasimme takaisin paviljongeille ja aloitimme baarihyppelyn eri baarien välillä. Välillä päätimme käydä testaamassa yhden baarin tien toisella puolella olleella sisäpihalla, jossa seuraamme liittyivät Olgan sveitsiläiset tutut Simon ja Olivier, jotka olivat juuri saapuneet kaupunkiin. Päätimme myöhemmin siirtyä takaisin paviljongeille. Yö päättyi jälleen kerran Kebab Kingiin.

Aamulla suuntasin aamiaiselle (tai ennemminkin brunssille) yhdessä Olgan, Simonin, Olivierin ja saksalaisen Hansin kanssa. Ruokapaikka oli erittäin viehättävä kahvilanomainen paikka ja nautin erittäin herkulliset pierogit aamiaiseksi. Ruoan jälkeen Hans lähti omille teilleen ja me muut jatkoimme matkaa kohti Varsovan kansannousun museota. Matkalla sain ihailla Varsovan pilvenpiirtäjiä. Museo oli valtava ja täynnä informaatiota puolalaisten vastustuksesta valloittavia voimia vastaan toisen maailmansodan aikana. Lisämaksusta kävimme katsomassa hölmön 3D-filmin Varsovasta. Ei ole ollut lisämaksun arvoinen. Museon jälkeen lähdimme kävelemään kohti keskustaa samalla ihaillen lisää Varsovan korkeita rakennuksia. Eniten ihastusta meissä kaikissa aiheutti Kulttuurin ja tieteen palatsi, joka oli lahja Neuvostoliitolta Puolalle. Se on edelleen korkein rakennus Puolassa ja näkyy kaikkialle kaupungissa. Löysimme maitobaarin, jossa kävimme lounaalla. Tässä paikassa oli onneksi englanninkielinen menu, joten tilaaminen oli helpompaa. Viereisessä pöydässä istui ruotsalaisteinejä joiden kanssa kävimme hauskan keskustelun ruokailun aikana. 

Lounaan jälkeen suuntasimme Marriott-hotelliin, jonka yläkerrassa olevaan baariin on ilmainen pääsy. Baarista saimme katsella maisemia Varsovan yli ja ottaa hyviä kuvia vieressä kohovasta Kulttuurin ja tieteen palatsista.
Maisemien katselun jälkeen palasimme takaisin hostellille lepäämään ennen illan rientoja. Parin tunnin levon jälkeen ja muutaman hostellihuoneessa nautitun drinkin jälkeen lähdin Olgan, Olivierin ja Simonin kanssa metsästämään burgereita. Olimme Olgan kanssa bonganneet edellisenä päivänä hyvännäköisen hampurilaispaikan, mutta sinne saavuttuamme se oli jo sulkeutumassa. Emme tajunneet ollenkaan, että kello oli jo lähes kymmenen! Pettyneinä lähdimme etsimään uutta ruokapaikkaa ja onneksemme eteemme osui toinen burgeriravintola! Hyvien hampurilaisten jälkeen lähdimme etsimään yökerhoa, jossa tarkoituksenamme oli tavata muita tuttujamme. Jonkin aikaa seikkailtuamme saavuimme klubille, jossa olikin jo monia tuttuja tanssilattialla. Paikassa sai sisäänpääsyn hintaan juoda niin paljon olutta kuin halusi ja niinhän me tietenkin teimme. 
Paljon, paljon myöhemmin suuntasimme takaisin hostellille jälleen kerran Kebab Kingin kautta. Kahden tunnin unien jälkeen olikin sitten aika suunnata kohti rautatieasemaa, josta otimme junan kohti Białystokia.